Kardiorespiratorinen kunto ja selviytyminen ruoansulatuskanavan syövässä

tausta

Ruoansulatuskanavan syövät ovat yleisimmin diagnosoituja syöpiä maailmanlaajuisesti ja johtava syöpään liittyvien kuolemien tappaja. Viiden vuoden eloonjäämisaste on suhteellisen alhainen, mutta sitä on parannettu useilla toimenpiteillä viime vuosina. Paksusuolen syövän seulonta, joka suoritetaan säännöllisesti tietystä iästä lähtien, johti paksusuolen syövän entistä varhaisempaan havaitsemiseen. Muiden syöpien osalta eloonjäämisaste on kuitenkin alhainen, ja riittäviä näyttöön perustuvia seulontamenetelmiä, jotka voisivat parantaa eloonjäämistä, puuttuu.

On osoitettu, että matala sydän- ja hengityselinten kunto on riskitekijä lukuisille kroonisille sairauksille sekä lisääntyneelle yleiselle, sydän- ja verisuonitautiin sekä syöpäkuolleisuuteen. Kardiorespiratorisen kunto vaikutusta paksusuolen ja maha-suolikanavan syövän ilmaantuvuuteen on tutkittu vain muutamassa tutkimuksessa.

Tavoitteiden asettaminen

Yhdysvaltain pilottitutkimuksen tarkoituksena oli tutkia sydän- ja hengitystehon kuntoa ja myöhemmin diagnosoitua miesten ruoansulatuskanavan syöpään liittyvää kuolleisuutta.

metodologia

Tutkimuksessa tutkimuksen tekijät käyttivät Veterans Exercise Testing Study (VETS) -tietoja. VETS-kohortti on jatkuva, tulevaisuuden arviointi pääasiassa miespuolisista veteraaneista, jotka harjoittavat kliinisistä syistä ja suorittavat prosessissa erilaisia ​​tutkimuksia. Tässä tutkimuksessa käytettiin tietoja osallistujista, jotka suorittivat juoksumaton testin Veterans Affairs Palo Alto -terveydenhuoltojärjestelmässä vuosina 1987-2014.

Kardiorespiratorinen kunto laskettiin juoksumaton suurimman nopeuden ja juoksumaton tason perusteella käyttäen American College of Sports Medicinein vakiintuneita menetelmiä ja ilmaistuna aineenvaihdunnan ekvivalentteina (MET). Alle 5 MET: tä vastasi matalaa sydän- ja hengityskuntoa, 5-10 MET: tä kohtalaiseen ja> 10 MET: tä korkeaan kardiorespiratoriseen kuntoon.

Kliiniset tiedot diagnoosista, riskitekijöistä ja terveyskäyttäytymisestä (tupakointi, alkoholin ja päihteiden väärinkäyttö) kerättiin harjoittelutestin aikana ja perustuivat itse ilmoittamaan sairaushistoriaan. Tutkimukseen otettiin mukaan miespuoliset koehenkilöt, joilla ei alun perin ollut pahanlaatuista kasvainta, mutta joilla sitten kehittyi yksi tai useampi ruoansulatuskanavan syöpä 6,7 ± 5 vuoden aikana.

Kardiorespiratorisen kuntokyvyn ja syöpäkuolleisuuden suhde määritettiin käyttämällä monivaihtelevia Cox-vaaramalleja.

Tulokset

Analyysiin osallistuneista 342 miehestä 224: llä oli paksusuolen syöpä, 59 sappirakon, 28 maksan, 13 ruokatorven, 13 haiman, 3 intrahepaattisen sappitiehyen, 1 mahalaukun ja 1 peräaukon syöpä. Tutkimukseen osallistuneiden keski-ikä oli 68,9 ± 21,8 vuotta. Ensisijainen tutkimuksen päätetapahtuma oli syövän yleinen kuolleisuus. Osallistujat, joilla oli korkea kardiohengitys kunto verrattuna kohtalaiseen ja matalaan kardiohengityselinten kuntoon osallistuneisiin, olivat tupakoineet vähemmän, heillä oli vähemmän korkea verenpaine ja vähemmän syöpään liittyviä kuolemia. Heidän fyysinen aktiivisuutensa oli toisaalta suurempi kuin kahdessa muussa ryhmässä.

Keskimääräisen 7,2 ± 5 vuoden seuranta-ajan kuluessa tutkimuksen alkamisesta 120 tutkimukseen osallistunutta henkilöä kuoli syöpään. Lisäksi muista syistä kirjattiin kolme muuta kuolemaa. Verrattuna matalaan sydän- ja hengityselinten kuntoon, syöpäkuolemariski potilailla, joilla on kohtalainen ja korkea sydän- ja hengityselinten kunto, oli 57% [0,43, 95% CI = 0,24-0,74] ja 73% [0, 27,95% CI = 0,12-0,59]. Kohtalainen ja korkea sydän- ja hengitystoiminta johti huomattavasti pidempään eloonjäämisaikaan. Tämä oli keskimäärin 7,9 vuotta matalalla sydän- ja hengityskunnolla, 13,5 vuotta kohtalaisella kuntolla ja 16,1 vuotta korkealla kuntolla.

Kirjoittajat päättelevät, että käytettävissä olevia tuloksia voidaan käyttää kehittämään tehokkaita ja halpoja strategioita syöpäkuolleisuuden vähentämiseksi. Esimerkiksi seulomalla keski-ikäisten miesten kuntotasoa ja harjoittelemalla säännöllisesti, niiden miesten selviytymismahdollisuuksia, joilla myöhemmin kehittyy ruoansulatuskanavan syöpä, voitaisiin parantaa. Kirjoittajat korostavat, että tiedot on vahvistettava suuremmilla prospektiivisilla tutkimuksilla. Jos tulokset voidaan vahvistaa, tällä voi olla merkittävä vaikutus syövän ehkäisyyn ja torjuntaan ja siten kansanterveyteen.

Johtopäätös

Kardiorespiratorinen kunto on merkittävä ennuste syöpäkuolleisuudesta.Suurempi sydän- ja hengityselinten kunto ennen diagnoosia liittyy pienempään syöpäkuolleisuusriskiin ja pidempään eloonjäämiseen.

!-- GDPR -->