Mielisairaus koronavirusinfektion aikana ja sen jälkeen

tausta

Vuosina 2002/2003 toteutetun SARS-pandemian ja vuoden 2012 MERS-epidemian jälkeen SARS-CoV-2 oli kolmas merkittävin koronavirusepidemia vuonna 2019. Hengitystieoireiden lisäksi tartunnan saaneilla potilailla on joskus kognitiivisia ja affektiivisia muutoksia. Vastaavasti koronaviruksilla näyttää myös olevan vaikutusta käyttäytymiseen ja havaitsemiseen. Psykiatristen ja neuropsykiatristen sairauksien ja koronaviruksen välinen yhteys oli tällä hetkellä englantilaisen tutkimusryhmän tutkimuksen kohteena.

metodologia

Systemaattisessa katsauksessa ja meta-analyysissä tutkijat arvioivat tietoja 3559 henkilöstä, joilla epäillään tai laboratoriossa vahvistettu SARS-CoV, MERS-CoV tai SARS-CoV-2 aiheuttama koronavirustartunta. Kyselyyn sisältyi tietoa 65 tutkimuksesta ja 7 esipainosta. Tartunnan saaneiden ikä vaihteli 12,2 - 68 vuotta, seuranta-aika vaihteli 60 päivän ja 12 vuoden välillä.

Tutkimukset, jotka rajoittuivat neurologisiin komplikaatioihin ilman määriteltyjä neuropsykiatrisia oireita, ja tutkimukset, joissa tutkittiin koronavirusinfektioiden epäsuoria vaikutuksia tartunnan saaneiden ihmisten mielenterveyteen (esim. Etäisyysmittausten, eristämisen tai karanteenin avulla).

Tavoitteiden asettaminen

Tutkimus sisälsi seuraavat prioriteetit, jotka arvioitiin akuutin koronavirusinfektion aikana ja sen jälkeen:

  • psykiatriset valitukset, mukaan lukien oireiden vakavuus
  • Diagnoosit ICD-10: n, DSM-IV: n tai kiinalaisten mielenterveyshäiriöiden luokituksen (kolmas painos) sekä psykometristen asteikkojen perusteella
  • elämänlaatu
  • Työn jatkamisen aika

Tulokset

Akuutin virusinfektion aikana potilaat, jotka olivat sairaalassa SARS: n tai MERS: n vuoksi, osoittivat pääasiassa:

  • Sekavuus (36 potilaasta 129 potilaasta)
  • masentava mieliala (42/129)
  • Ahdistus (46/129)
  • Muistihäiriöt (44/129)
  • Unettomuus (54 129 potilaasta)

Tutkimuksessa steroidien aiheuttamia manioita ja psykooseja todettiin 13: lla 1744: stä akuutista SARS-potilaasta.

Psykologiset valitukset sairauden jälkeen

Yleisimmät psykologiset valitukset korona-infektion jälkeen ovat:

  • masentunut mieliala (35 332 potilaasta)
  • Unettomuus (34/280)
  • Ahdistus (21/171)
  • Ärsyttävyys (28/218)
  • Muistihäiriöt (44/223)
  • Väsymys (61 of 316)

Eräässä tutkimuksessa raportoidaan traumaattisia muistoja (55/181) ja unihäiriöitä (14/14).

Kuuden tutkimuksen 580 potilaasta 446 pystyi jatkamaan tai palaamaan töihin keskimäärin 35,5 kuukauden kuluttua.

Muistihäiriöt ovat edelleen mahdollisia vuoden kuluttua sairaudesta

Psykologiset valitukset voivat jatkua infektion jälkeen kuukausia. Tämä pätee erityisesti potilaisiin, joilla on vakavan akuutin hengitysvaikeusoireyhtymän oireita. Suurimmalla osalla potilaista muistiongelmat, huomiohäiriöt, heikko keskittyminen ja henkisen prosessointinopeuden vaikeudet jatkuivat vuoden ajan koronataudin jälkeen.

COVID-19: n erikoisominaisuudet

COVID-19-potilailla tehdyssä tutkimuksessa havaittiin lisääntynyt deliriumiin viittaavien oireiden ilmaantuvuus. Tehohoitoyksikön 40 potilaasta 26: lla oli sekavuus; 40 ulos 58 levottomuudesta. Toisessa tutkimuksessa 17 82 potilaasta kärsi tajunnan muutoksista. Vielä eräässä tutkimuksessa 15: llä 45 potilaasta, joilla oli COVID-19, ilmeni etuosan aivosyndrooma (dyseksuaalinen oireyhtymä) sairaalasta poistamisen jälkeen. Lisäksi raportoitiin kaksi hypoksista enkefalopatiaa ja yksi raportti enkefaliitista.

Psykiatristen valitusten etiologia toistaiseksi epäselvä

Koronavirusinfektion jälkeisten psykiatristen valitusten etiologia on edelleen epäselvä. Usean tekijän syntymistä pidetään todennäköisenä. Muun muassa seuraavista keskustellaan:

  • virusten kolonisaation (mukaan lukien aivoinfektio) suorat vaikutukset
  • aivoverisuonisairaus (liittyy myös prokoagulanttitilaan)
  • fysiologisen heikentymisen aste, esimerkiksi hypoksian aikana)
  • immunologiset reaktiot
  • lääketieteelliset toimenpiteet
  • sosiaalinen eristäytyminen
  • huoli muiden tartunnasta
  • Leimautumisen pelko

Tutkimuksen heikkoudet

Koska SARS-CoV-2-tartunnan saaneiden ihmisten määrä on suuri - tutkimuksen tulosten mukaan - mielenterveydelle on odotettavissa merkittäviä vaikutuksia. Analyysi osoittaa kuitenkin huomattavia heikkouksia. Tähän sisältyy esipainettujen artikkeleiden tai esikuvien tulostaminen ilman vertaisarviointia, ei-englanninkielisten artikkeleiden poissulkeminen ja tutkimusten sisällyttäminen hyvin pieniin näytteisiin. Lisäksi useimmissa tutkimuksissa havaittiin laadullisia puutteita; hyvin harvat sisältävät objektiivisia biologisia mittauksia, kuten ääreisverimarkkerit, CSF-löydökset, EEG tai aivokuvantaminen. Lisäksi vain muutama tutkimus sisälsi vertailuryhmiä.

Tarvitaan lisätutkimuksia

Tulevissa tutkimuksissa psykiatristen oireiden esiintyvyyttä koronavirusinfektioita sairastavilla potilailla tulisi tutkia järjestelmällisesti englantilaisten tutkijoiden mukaan. Lisäksi potentiaalinen kohortti potilaista, joilla on SARS-CoV-2, olisi toivottava. Ihannetapauksessa mielenterveys arvioidaan ennen infektiota ja muut mahdolliset häiritsevät tekijät kirjataan. Vertailuryhmä muista potilaisista, jotka ovat kliinisesti hyväksyttyjä, olisi hyödyllinen. Psykiatristen häiriöiden hoitoon olisi myös sovellettava standardoituja toimenpiteitä.

Lisätutkimusten on määritettävä, korreloiko koronavirusinfektion vakavuus psykiatristen oireiden esiintymisen kanssa. Samaan aikaan tapaustarkastustutkimukset SARS-CoV-2-virusta vastaan ​​kohdistuvasta immunoreaktiivisuudesta psykiatrisissa populaatioissa (serologisten mittausten avulla) voivat antaa viitteitä siitä, onko infektio todella psykiatristen häiriöiden riskitekijä.

!-- GDPR -->