Makuhäiriöiden kulku COVID-19: ssä

tausta

Vakavan akuutin hengitystieoireyhtymän koronavirus 2 (SARS-CoV-2) aiheuttama COVID (koronavirustauti) -19 on levinnyt maailmanlaajuisesti vuoden 2019 lopusta lähtien. COVID-19: n yleisimpiä ja varhaisimpia oireita ovat haju- ja makuhäiriöt. Nämä voivat vaihdella pienistä rajoituksista kemosensorisen toiminnan täydelliseen epäonnistumiseen.

Kysymys

Osana nykyistä tutkimusta tutkimuksen tekijät tutkivat haju- ja makuhäiriöiden kulkua potilailla, joilla on lievä COVID-19.

Menetelmät

Tätä prospektiivista tutkimusta varten kerättiin ja arvioitiin tietoja kemosensorisesta toiminnasta. Tiedot tulivat toisaalta tutkimuksen tekijöiden alustavasta tutkimuksesta, johon sisältyi 202 avohoitopotilasta, joilla oli lievä COVID-19-kurssi, maaliskuussa 2020, ja toisaalta 4 viikkoa myöhemmin seuratusta tutkimuksesta. Seurantaan osallistui 187 (93%) potilasta (103 naista, 84 miestä). Alun perin alustavaan tutkimukseen osallistuneista 202 potilaasta 2 kärsi tällä välin vakavasta COVID-19-kurssista ja kuoli, 13 ei enää osallistunut seurantaan muista syistä.

Potilaiden haju- / maustefunktio arvioitiin puhelimitse SNOT-22 (Sino-Nasal Output Test 22), ARTIQ (Acute Respiratory Tract Infection Questionnaire) ja 6 pisteen Likert-asteikolla.

Kemosensorien seurantatutkimuksen lisäksi tutkittavilta otettiin uusi nenänielupuikko.

Tulokset

113 187 testihenkilöstä (60,4%) ilmoitti hajun ja maun subjektiivisesta heikentymisestä ensimmäisessä tutkimuksessa. Tutkimuksen alussa 74 potilaasta, joilla ei ollut kemosensorisia rajoituksia, 11 potilaalla kehittyi haju- / makuhäiriöitä tutkimuksen aikana. Kaiken kaikkiaan 66,3% tutkimukseen osallistuneista osoitti kemosensorisen toimintansa vähenemisen (95%: n luottamusväli 59,1-73%).

Seurannassa 55 potilasta (48,7%; 95% luottamusväli 39,2-58,3%) ilmoitti kemosensorisen toimintansa täydestä palautumisesta, 46 potilasta ilmoitti hajunsa ja maunsa parantuneen (40,7%; 95% luottamusväli 31,6- 50,4%) ja 12 potilasta (10,6%; 95% luottamusväli 5,6-17,8%) ei ilmoittanut kemosensorisen toiminnan muutosta tai heikkenemistä. Potilaat kertoivat, että haju- ja makuhäiriöiden heikkeneminen kesti keskimäärin 11,2 päivää. Erityisesti potilailla, joilla oli voimakas haju- ja makuvaje, haju ja maku eivät täysin palautuneet. Heidän suhteellinen riski, että haju- / makutoiminto ei parane, oli 1,86 (95%: n luottamusväli 0,93-3,7). Kirjoittajat pystyivät osoittamaan, että hajun ja maun uudistuminen ei liittynyt positiiviseen virustulokseen seurannassa eikä ikään tai sukupuoleen.

Johtopäätös

Tutkimuksen kirjoittajat päättelivät tuloksistaan, että haju- ja makuhäiriöt eivät ole vain yleisimpiä, mutta ilmeisesti myös pisimpien pysyvien COVID-19-oireiden joukossa. Lisäseurannan tulisi osoittaa, onko kemosensoritoiminto regeneroitunut prosessin aikana täydellisesti.