Sydänkohtaus jouluaattona

tausta

Monille ihmisille lomat ovat - kaiken loman ilolla - erityisen fyysisen tai psykologisen stressin aikoja. Stressitekijöitä ovat lisääntynyt aktiivisuus etukäteen, runsas ruoka, lisääntynyt alkoholinkäyttö ja suuri emotionaalisuus, joka liittyy juhliin, kuten jouluun.

SWEDEHEART-tutkimus

Epäily siitä, että tällaiset stressaavat ajat korreloivat lisääntyneen sydänkohtauksen riskin kanssa, on ilmeinen. Tämän epäilyn tutkimiseksi Moman Mohammadin johtama ryhmä arvioi 283 014 potilaan tiedot [1]. Ryhmä käytti SWEDEHEART-rekisteriä (ruotsalainen verkkojärjestelmä todisteisiin perustuvan hoidon parantamiseksi ja kehittämiseksi sydänsairauksissa), joka dokumentoi systemaattisesti sydän- ja verisuonitapahtumia Ruotsissa.

Tavoitteiden asettaminen

Osana retrospektiivistä havainnointitutkimusta ja SWEDEHEARTin avulla tutkimusryhmä tutki, vaikuttavatko vuorokausirytmit, Ruotsin kansalliset juhlapäivät ja suuret urheilutapahtumat sydäninfarktin ilmaantuvuuteen ja missä määrin.

metodologia

Yhteensä arvioitiin 283 014 potilasta, jotka olivat kärsineet sydäninfarktista kansallisten juhlapäivien, suurten urheilutapahtumien tai kontrolliaikojen aikana 14 päivää ennen näitä tapahtumia ja niiden jälkeen vuosina 1998-2013. Sydäninfarktin aika ja viikonpäivä sisällytettiin analyysiin. Tutkimuksen toissijaisena päätetapahtumana oli tehdä ero infarktien (STEMI) ja ilman ST-korkeutta (NSTEMI) välillä.

Lomat ja urheilutapahtumat keskipisteenä

  • Joulu (tärkein loma Ruotsissa: jouluaatto)
  • Uudenvuodenaatto
  • pääsiäinen
  • Juhannus
  • Fifan maailmanmestaruusturnaus
  • UEFA: n EM
  • Olympic kesän ja talven ottelut.

Tulokset

Joulu- ja uudenvuoden lomien aikana sydäninfarktin riski kasvoi 15% verrokkijaksoihin verrattuna. Toiseksi yleisimpiä infarkteja oli kesäpäivänseisaus (kasvua 12%). Toisaalta pääsiäisellä ja suurilla urheilutapahtumilla ei ollut merkittävää vaikutusta Ruotsin infarktinopeuteen.

Riskipäivä jouluaatto

Tutkijat havaitsivat infarktinopeuden suurimman nousun + 37% verrattuna kontrolliaikaan jouluaattona. Tänä päivänä sydänkohtaukset tapahtuivat pääasiassa yöllä (keskimäärin klo 22.00), kun taas muina päivinä aamutunnit (keskimäärin klo 8.00) ovat vaarallisimpia.

Riskipotilaat

Vanhemmilla potilailla, joilla on aikaisempia sairauksia (esim. Sepelvaltimotauti, diabetes), oli erityisen suuri sydäninfarktin riski juhlapäivinä. Sydänkohtauksia ilman ST-kohotusta (NSTEMI) esiintyi verrattain useammin juhlapäivinä kuin vertailujaksona.

Johtopäätös

Tutkimus osoitti selvästi lisääntyneen sydänkohtauksen riskin Ruotsin pääpäivinä. Näihin festivaaleihin usein liittyvän stressin lisäksi lisääntynyt alkoholinkäyttö lisää todennäköisesti myös sydänkohtausten riskiä. Talvikuukausina myös kylmät ulkolämpötilat lisäävät riskiä.

Saksan jalkapallosydän

Urheilutapahtumat eivät tietenkään voi järkyttää ruotsalaisia ​​niin paljon, että heillä on sydänkohtaus. Toisaalta Münchenin alueella sydänkohtausten määrä lisääntyi vuoden 2006 MM-kisojen aikana, kun Saksan maajoukkue pelasi [2].

Tutkimuksen rahoitti Ruotsin sydän- ja keuhkosäätiö, Ruotsin tieteellinen tutkimusneuvosto, SSF (TOTAL-AMI), Knut ja Alice Wallenberg -säätiö sekä ALF ja Skane University University Hospital.

!-- GDPR -->